The European Venue for Green Ideas
Follow us on
Democracy

Eurooppalaista federalismia etsimässä

By Monica Frassoni , Per Gahrton

Euroalueen kriisi on tuonut uusia perusteluita Euroopan unionin muuttamiselle liittovaltion suuntaan. Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti Euroopan vihreiden näkökulmasta? Euroopan vihreän puolueen varapuheenjohtajan Monica Frassonin ja Euroopan parlamentin entisen jäsenen, ruotsalaisen Per Gahrtonin haastattelu on julkaistu alun perin Green European Journal -lehdessä.

 

Green European Journal: Joulukuun 4. päivänä 1 700 osallistujaa keskusteli Daniel Cohn-Benditin ja Guy Verhofstadtin järjestämässä tilaisuudessa Brysselissä eräänlaisesta ”federalistisesta loikasta” Euroopan demokratian voimistamiseksi. Tämä osoittaa tietoisuuden lisääntyneen siitä, että olemme lähellä historiallista käännekohtaa. Kaikki ovat sitä mieltä, että Euroopan unionilta puuttuu demokraattinen perusta. Eteenpäin mentäessä vastaan tulee kuitenkin toisistaan täysin poikkeavia näkökantoja.

Monica Frassoni: Nykyään ajatellaan yleisesti, muutaman vuoden takaisesta poiketen, että päätöksenteko on erittäin harvojen käsissä, eikä tällä päätöksentekoprosessilla löydetä ratkaisua kriisiin. Toisaalta emme voi sanoa, ettei EU:n tasolla olisi lainkaan demokratiaa.

Euroopan parlamentti ei silti kykene – ainakaan aina – toimimaan tämän kaikkien kaipaaman demokratian airuena. Parlamentin enemmistösäädökset eivät anna tilaa politiikalle, jossa yhteenkuuluvuus ja yleinen hyvinvointi olisivat etusijalla. Näkemyksiä onkin todella monenlaisia.

Per, onko ruotsalaisilla tämä sama käsitys EU:n päätöksentekoprosessista?

Per Gahrton: No, useimmat ruotsalaiset ovat jo pitkään hyväksyneet Euroopan unionin jäsenyyden. Enemmistö kannattaa jäsenenä pysymistä. Kuten ehkä tiedät, jopa Ruotsin vihreät muuttivat kantaansa pari vuotta sitten. Euroopan unionin jäsenyyttä ei siis kyseenalaisteta, se hyväksytään täysin.

Ruotsin tärkein sanomalehti kuitenkin kertoo, että EU:n uudessa ehdotuksessa kielletään nuuska. Tämä on tyypillinen esimerkki tapauksesta, jonka lähes jokaisen ruotsalaisen mielestä tulisi olla paikallisesti eli kansallisesti päätettävä asia.

Keskustelu Euroopan demokratiasta on tärkeää, mutta keskustelu päätöksentekotasostakin ja toissijaisuusperiaatteesta on olennainen. Euroopan parlamentissa ja paljolti myös vihreiden parissa on tapana ajatella, että mitä tahansa toimivaltaa Euroopan unioni on kerran saanut, sitä ei pitäisi koskaan luovuttaa takaisin.

Mielestäni osa toimivallasta tulee antaa takaisin. Ihmiset ymmärtävät, että tämä on tärkeä kysymys Belgian kaltaisessa valtiossa, ja myös Kataloniassa, Skotlannissa jne.

Yhteisvaluutta tarkastelussa

Tällä hetkellä yksi ongelma vaivaa euroaluetta, jossa ollaan yhä yksimielisempiä siitä, että meidän tulee vahvistaa unionin valtaa. Kyseessä on niin sanottu makrotaloudellinen sääntely.

MF: Kyllä, mutta se halutaan ottaa käyttöön hyvin oudolla tavalla eli pitämällä valta hallitusten välisessä järjestelmässä yksimielisten päätösten, veto-oikeuksien avulla. Suuntaus ovat nykyään hieman epälooginen, sillä markkinoiden toiveet ja liittovaltion kannattajien toiveet ovat melko samanlaiset.

Rahoitusmarkkinoiden vakautuminen ei silti tarkoita kriisin päättymistä. Asioiden tekeminen yhdessä ei tarkoita, että tehtäisiin oikeita asioita.

PG: Me ruotsalaiset vastustimme yhteisvaluuttaa. Uskomme sen luovan tarpeen yhteiselle talouspolitiikalle ja liikkumavapaudelle, jotka ovat paljon yhtenäisempiä ja integroidumpia kuin nykyinen Euroopan unioni.

Yhteisen Euroopan perusta

Tarkoitatko, että jos EU:lla olisi todella yhteinen politiikka, tukisit yhteisvaluuttaa? Voitko kuvitella tätä ruotsalaisena vihreänä, joka elää Euroopan parhaisiin kuuluvassa hyvinvointivaltiossa?

PG: Ehkä, mutta se vie aikaa. Yhteiskuntarakenteita on yhtenäistettävä lisää. Olemme ehdottaneet jopa yhteistä pohjoismaista valuuttaa.

Ruotsin vihreät eivät periaatteessa vastusta yhteisvaluuttoja. Mielestämme euroalue ei kuitenkaan ole paras mahdollinen ratkaisu, koska tiesimme, että tarvittavien yhteisten politiikkojen hyväksyminen olisi erittäin vaikeaa.

Tarkoittaako se, että ruotsalaiset ovat valmiita lisäämään yhteenkuuluvuutta muiden Euroopan unionin maiden, esimerkiksi Kreikan tai Espanjan, kanssa?

PG: Riippuu tavasta. Kuten tiedät, Ruotsin hallitus vastustaa EU:n talousarvion paisuttamista, ja tätä kantaa tukevat kaikki puolueet.

Myös vihreät?

PG: Tietääkseni kyllä, sillä mielestämme paljon rahaa tuhlataan tehottomiin maataloustukiin.

MF: Tämä pitää paikkansa, mutta syy ei ole unionissa, vaan asiasta vastaavissa jäsenvaltioissa. Ongelma ei ole siis EU. Kliseiden, käsitysten ja todellisuuden välillä on usein valtava ero.

Annan esimerkin: kävimme Euroopan unionia koskevan keskustelun Suomen vihreän puolueen hallituksen ja Espanjan vihreän puolueen Equon puheenjohtajan Juan Lopez de Uralden kanssa. Suinkaan kaikille ei ollut selvää, ettei Espanjalla ole koskaan ollut liiallisia julkisia menoja. Kuka tietää esimerkiksi, että Italia on edelleenkin Euroopan unionin nettomaksaja siksi, että Italian valtion velanantajat ovat italialaisia? Jotkut uskovat yhä, että Euroopan komissio on jonkinlainen ranskalainen byrokratia, vaikka se on enimmäkseen brittien ja saksalaisten hallinnassa.

PG: En ole kuullut Ruotsissa kovinkaan paljon moukkamaisia mielipiteitä Etelä-Euroopasta. Meille on kerrottu yhä enemmän Espanjan todellisista yhteiskunnallisista ongelmista ja esitetty tietoja, joiden mukaan maan budjettia ei ole hoidettu kovin huonosti. Pankkien asema on ollut merkittävä.

Mitä federalismi on?

Tarvitsemme siis aikaa kehittääksemme eurooppalaisen yhteiskunnan, jossa kansalaiset aidosti kohtaavat toisensa. Näin voimme ohittaa kliseet.

PG: Olen aina kannattanut kulttuuriyhteistyön lisäämistä. Ruotsi on ehkä ääriesimerkki, mutta kulttuurisesti se on kuin Yhdysvaltain 51. osavaltio. Tiedämme kaikkea turhaa Yhdysvaltain politiikasta ja amerikkalaisista verrattuna lähinaapureihimme, puhumattakaan Romanian ja Bulgarian kaltaisista maista.

Jos et ole nationalisti, mitä sinulle tarkoittaa federalismi?

PG: Minulle federalismi – ja tämä on erittäin muodollinen määritelmä – on yksikkö, jota pidetään kansainvälisen alueen yksikkönä. Tämä tarkoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien, Intian tai Yhdysvaltain liittovaltion tai vastaavan yhtä jäsentä.

Tällainen valtioliitto kuvaa paremmin Euroopan unionia. Sillä voi olla hyvin tiiviit yhteydet, mutta sen osat ovat itseoikeutetusti kansainvälisen yhteisön jäseniä.

Monica, miten sinä määrittelisit federalismin?

MF: Minulle federalismiin liittyy monikerroksisuus. Joissakin asioissa yhteisöllä on yksi ääni, jonka muodostavat ja luovat oikeastaan vallan muut kerrokset. Federalismin kristillinen alkuperä korostaa enemmän hajauttamista kuin keskittämistä.

Sen sijaan Pohjoismaissa tai Britanniassa federalismista puhuttaessa painotetaan oikeastaan yhtä ainoaa järjestelmää. Normaalissa keskustelussa se on kuitenkin vallan eri tasojen ilmentymä.

Newsletter

Cookies on our website allow us to deliver better content by enhancing our understanding of what pages are visited. Data from cookies is stored anonymously and is never shared with third parties.

Find out more about our use of cookies in our privacy policy.